Vi har nu kommit till den punkten att jag äntligen kan berätta offentligt vad Joni dog av. Han hade fått ett epileptiskt anfall i sömnen och det var det som tog min brors liv. Detta fick vi veta dagen innan julafton 2010. Det har varit lite oklarheter kring fallet så jag har bestämt att hålla tyst tills allt är säkert. Nu menar jag inte själva dödsorsaken utan andra saker kring hans bortgång.

Jag försöker dra det gott och kort: Vi i familjen blev lite misstänksamma efter vi fick beskedet. Vi beslutade att be Socialstyrelsen reda ut saken för säkerhets skull.  Joni hade tidigare visat tecken på utvecklat epilepsi.

I december 2011 kom beskedet avseende utredningen. Joni hade dött pga. ett sjukvårdsfel. Han hade inte fått den vården som hade varit nödvändigt vid behandlingen. Därav kan man dra slutsatsen att om han hade fått medicinen i tid, som vi själva bad om, så hade Joni varit vid liv nu. Vi hade aldrig behövt begrava han, vara utan han och sörja med våra frågor. Han hade fått börja gymnasiet precis som han hade planerat och leva.

Jag kan inte gå in på detaljer i nu läget, då saken inte är riktigt klar. Vi vet idag vilka som är ansvariga för hans död, men det är en lång process som måste redas ut innan vi kan anse att saken är klar i helhet.

Detta inlägg publiceras med mammas och pappas tillstånd, då vi alla känner att Jonis vänner och våra vänner har rätt att veta vad som egentligen hände med han. En del av er vet mer än jag idag har skrivit, ni vet det av orsaken att ni står Joni och våran familj väldigt nära och vi vet att ni inte sprider saken vidare innan det är lägligt.

Jag konstaterar bara nu att vi har fått lite extra på sorgen, vi har även fått känslor som arghet och tvivel. Jag hoppas att ingen som mister en närstående behöver någonsin gå igenom det vi har gjort.

Olemme nyt tulleet siihen pisteeseen, että voin viimein yleisesti kertoa miksi Joni kuoli. Hän oli saanut nukkuessaan epileptisen kohtauksen, se vei veljeni elämän. Tämän tiedon saimme päivää ennen jouluaattoa 2010. Asiassa on ollut joitain epäselvyyksiä, joten olen ollut hiljaa niin kauan kuin asia on ollut varma. En nyt tarkoita itse kuolinsyytä vaan muita hänen poisnukkumiseensa liittyviä asioita.

Lyhyestä virsi kaunis: Perheemme tuli hieman epäileväksi tämän tiedon jälkeen. Siksi päätimme pyytää sosiaalihallitusta tutkimaan asian. Jonilla oli aiemmin ollut oireita jotka viittasivat epilepsiaan.

Joulukuussa 2011 tuli tutkimus päätös. Joni oli kuollut hoitovirheen takia. Hän ei ollut saanut välttämätönta hoitoa joka olisi ollut tarpeellinen tässä tapauksessa. Tästä päädymme looputulokseen että, jos hän olisi saanut lääkkeet ajoissa, joita itse pyysimme, olisi Joni nyt elossa. Meidän ei olisi koskaan tarvinnut haudata hänta, olla ilman häntä tai surra kysymystemme kanssa. Hän olisi saanut aloittaa lukion suunnitelmiensa mukaan ja hän olisi saanut elää.

En voi vielä käsitellä yksityiskohtia tarkemmin, asia ei ole aivan loppuun käsitelty. Tiedämme nyt kuitenkin ketkä ovat vastuussa hänen kuolemastaan, mutta edessä on pitkä prosessi joka on selvitettävä ennen kuin asia on täysin käyty läpi.

Tämä kirjoitus julkaistaan äidin ja isän luvalla, koska kaikki koemme että Jonin ystävillä ja meidän ystävillämme on oikeus tietää mitä hänelle todella tapahtui. Osa teistä tietää asiasta enemmän kuin tänään olen kirjoittanut, johtuen siitä että olette perheellemme läheisiä ja tiedämme että ette levittele asiaa eteenpäin ennen kuin se on ajankohtaista.

Totean nyt vain, että olemme surumme lisäksi saanet muutakin, tunteita kuten viha ja epäilys. Toivon ettei kenenkään läheisensä menettävän koskaan tarvitse käydä läpi sitä mitä me olemme saaneet kokea.

Den här bloggen är gjort för Jonis minne. Ni som kommer hit och läser vänligen respektera att detta inte är någon allmän diskussionsforum. Ni får gärna skriva era tankar om Joni och hälsningar till han, men håll er där, bloggen är framtagen för att hedra min kära bror och hans minne.

Jag vill tacka Jennie än en gång, att du tog dig tid att göra designen, den är otroligt fin. Utan dig hade det bara blivit en vanlig blogg!

Joni! Jag ville ha en blogg om dig, för jag älskar att skriva och framför allt älskar jag dig. Det här är ett sätt att se till att det alltid finns kvar minnen om dig, du lever vidare i mina tankar och jag vill gärna dela av mig av dom, bara för att alla ska veta vilken fin bror jag har.

Tämä blogi on tehty Jonin muistolle. Te jotka tulette lukemaan tänne, kunnioittakaa ystävällisesti toivomustani, tämä ei ole mikään yleinen keskustelufoorumi. Saatte mieluusti kirjoittaa ajatuksianne Jonista ja terveisiä hänelle, mutta pidättäytykää siinä, blogi on perustettu kunnioittaakseni rakasta veljeäni ja hänen muistoaan.

Kiitos vielä kerran Jennie, että otit aikaa ja teit sivun, se on uskomattoman hieno. Ilman sinua tästä olisi tullut vain tavallinen blogi!

Joni! Halusin tehdä blogin sinusta, koska rakastan kirjoittamista, ja vielä enemmän rakastan sinua. Tämä on keino varmistua siitä että muistot sinusta ovat aina jäljellä, sinä elät muistoissani ja haluan jakaa ne muistot, koska haluan muidenkin tietävän miten hieno veli minulla on.