Olemme nyt tulleet siihen pisteeseen, että voin viimein yleisesti kertoa miksi Joni kuoli. Hän oli saanut nukkuessaan epileptisen kohtauksen, se vei veljeni elämän. Tämän tiedon saimme päivää ennen jouluaattoa 2010. Asiassa on ollut joitain epäselvyyksiä, joten olen ollut hiljaa niin kauan kuin asia on ollut varma. En nyt tarkoita itse kuolinsyytä vaan muita hänen poisnukkumiseensa liittyviä asioita.

Lyhyestä virsi kaunis: Perheemme tuli hieman epäileväksi tämän tiedon jälkeen. Siksi päätimme pyytää sosiaalihallitusta tutkimaan asian. Jonilla oli aiemmin ollut oireita jotka viittasivat epilepsiaan.

Joulukuussa 2011 tuli tutkimus päätös. Joni oli kuollut hoitovirheen takia. Hän ei ollut saanut välttämätönta hoitoa joka olisi ollut tarpeellinen tässä tapauksessa. Tästä päädymme looputulokseen että, jos hän olisi saanut lääkkeet ajoissa, joita itse pyysimme, olisi Joni nyt elossa. Meidän ei olisi koskaan tarvinnut haudata hänta, olla ilman häntä tai surra kysymystemme kanssa. Hän olisi saanut aloittaa lukion suunnitelmiensa mukaan ja hän olisi saanut elää.

En voi vielä käsitellä yksityiskohtia tarkemmin, asia ei ole aivan loppuun käsitelty. Tiedämme nyt kuitenkin ketkä ovat vastuussa hänen kuolemastaan, mutta edessä on pitkä prosessi joka on selvitettävä ennen kuin asia on täysin käyty läpi.

Tämä kirjoitus julkaistaan äidin ja isän luvalla, koska kaikki koemme että Jonin ystävillä ja meidän ystävillämme on oikeus tietää mitä hänelle todella tapahtui. Osa teistä tietää asiasta enemmän kuin tänään olen kirjoittanut, johtuen siitä että olette perheellemme läheisiä ja tiedämme että ette levittele asiaa eteenpäin ennen kuin se on ajankohtaista.

Totean nyt vain, että olemme surumme lisäksi saanet muutakin, tunteita kuten viha ja epäilys. Toivon ettei kenenkään läheisensä menettävän koskaan tarvitse käydä läpi sitä mitä me olemme saaneet kokea.